Instagram on jo yli kymmenvuotias kuvien ja (nykyisin) videoiden jakopalvelu, jota voi hyödyntää luonnollisestikin henkilökohtaiseen tai yrityskäyttöön. Instagram on käyttäjälle erittäin helppo ja sen valmiit kuvien filtterivaihtoehdot edesauttavat käytettävyyden yksinkertaisuutta. Instagramia käytetään enimmäkseen puhelimella sovelluksella, mutta myös selaimella käyttö onnistuu nykyisin.
Instagramin perustivat vuonna 2010 Kevin Systrom ja Mike Krieger. Kaksikko omistikin valtavan suosion nopeasti saaneen sovelluksen kaksi vuotta, kunnes Facebookin kehittänyt ja omistava Mark Zuckerberg tarjosi vuonna 2012 siitä miljardi dollaria ja omistajuus vaihtui. Perustajat kuitenkin jatkoivat edelleen yhtiön johdossa vuoteen 2018 asti.
Alun alkaen Instagramin feed toimi kronologisesti, mutta sittemmin siihen otettiin käyttöön algoritmi, jonka tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen edelleen kohdennettua sisältöä. Useimmille Instagramin käyttäjille tuttu Instagram Stories lisättiin sovellukseen vuonna 2016.
Instagramissa kuvia merkataan #hashtagein, joten käyttäjän on mahdollista etsiä haluamallaan hakusanalla sisältöä. Käyttäjä pystyy määrittämään tilinsä yksityiseksi tai julkiseksi, mutta myös julkisen tilin Storyt voi laittaa näkymään vain "läheiset kaverit" -listalla oleville henkilöille. Tarinoihin on käyttäjän asetuksista riippuen mahdollista reagoida ja kommentoida.
Instagramia on yrittäjän näkökulmasta myös käytännönläheinen, nopea ja helppo tapa jakaa erilaisia mainoskuvia tai tarinoihin jopa "behind the scenes" -materiaalia. Mitä luonnollisempi ulosanti, sitä suurempi yleisö ja kannatus. Palautteen antaminenkin on tehty asiakkaille helpoksi, kuviin voi kommentoida tai laittaa yksityisviestiä.
Clubhouse - on viime vuonna julkaistu uusi somekanava, jossa kommunikointi tapahtuu keskustelemalla ääneen erilaisissa huoneissa. Sovelluksen on kehittänyt Paul Davidson ja Rohan Seth. Tällä hetkellä sovellukseen pääsee käsiksi vain kutsulla, eikä ainakaan allekirjoittaneelle ole sellaista vielä tullut. Tarkoituksen tämän takanahan varmasti kaikki arvaavat - kun jokin kielletään niin se halutaan entistä enemmän myös itselle.
Clubhouseen voi luoda oman huoneen, jossa keskustella (samaan tyyliin kuin Discordissa). Sovellus kuitenkin itse ilmoittaa käyttäjälle, kun joku on aloittamassa mahdollisesti kiinnostavan keskustelun. Käyttäjä pääsee itse vaikuttamaan itselle tuleviin keskusteluilmoituksiin valitsemalla omat mielenkiinnonkohteet huolellisesti. Myös kielivaihtoehtoja on useampia, toki tässä vaiheessa sovelluksessa keskustellaan enimmäkseen vielä englanniksi.
Koska sovellus vaatii keskittymistä sen reaaliaikaisen luonteen vuoksi, tarjoaa se myös suuria mahdollisuuksia yrityksille ja yksityishenkilöille. Kuitenkin keskustelu on luonnollisempaa tällaisessa tilanteessa - esimerkiksi moni mahdollinen asiakas voi olla kiinnostunut markkinoille saapuvasta tuotteesta, jota ei ole vielä julkaistu ja saa täten mahdollisuuden kysyä siitä tai kansanedustaja voi jutella ihmisten kanssa tuttavallisemmin. Mahdollisuudet ovat melkeinpä käyttäjän mielikuvituksen rajoissa.
Teleoperaattorit kuten DNA ja Telia hyödyntävät ainakin Facebookia, Instagramia, Twitteriä ja Youtubea päivittäiseen toimintaansa. Kyseiset yritykset käyttävät sosiaalista mediaa tietysti markkinointiin, mutta myös auttaakseen asiakkaitaan erilaisten teknisten asioiden parissa. Pelkkä puhelinpalvelu ei siis ole enää riittävä.
Videoiden muodossa voidaan kertoa laitteiden asentamisesta ja esimerkiksi e-laskun kytkemisestä. Yritykset tarjoavat asiakkailleen somen kautta kanavan löytää vastauksia itsenäisesti ja helposti. Aika ajoin operaattorit myös kyselevät asiakkailta palautetta esimerkiksi palautelomakkeiden muodossa. Tämä kaikki on arvokasta dataa liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta ja ilman some -alustojen hyödyntämistä se data jäisi varmasti vähäiseksi.
Digitaalinen identiteetti muodostuu siitä kaikesta tiedosta, mitä eri toimijat meistä keräävät. Käyttäjä voi itse vaikuttaa tähän identiteettiin olemalla mukana eri palveluissa käyttäjänä ja hyväksymällä käyttäjä ehdot, tai jättämättä mukana olemisen. Jokaisella on oikeus pyytää omien tietojensa poistoa eri palvelun tarjoajien tiedoista.
Googlaamalla oman nimeni, tulee ensimmäisenä linkki LinkedIn -profiiliin ja toiseksi Instagram -tililleni, jossa jaan kuvia taiteestani. Lisäksi tulee muutamia eri palveluita, hevoskuvia ja opinnäytetyöni linkki. Olenkin valmistunut tradenomiksi vuonna 2015 ja tällä hetkellä opiskelen tieto- ja viestintätekniikkaa.
Omalla kohdallani videohaku vie kasvattini, FWB-ruuna Kevinskin tietoihin, moneen kuvaamani hevosvideoon sekä Mäntsälän Nuorkauppakamari ry:n sivuille. Moni saattaisi siis luulla, että pidän hevosista, harrastan piirtämistä ja kamaritoimintaa.. Ja tämähän kaikki tokihan pitää täysin paikkansa. En koe, että minun tarvitsisi pyytää tietojeni poistoa miltään palveluntarjoajalta tällä hetkellä.
Tietoahan on myös kaikki ne lukuisat mainokset, joita omilla tileillä näkyy sekä lukematon määrä myös sellaista dataa, jota ei itse Googlaamalla löydä. Kohdennettu mainonta ja sisältö on nykyisin äärettömän hyväksi todettu keino saada tieto tai informaatio juuri sille yleisölle, joka sen mielellään vastaanottaa.
Digitaalinen identiteettini on ihan hyvällä mallilla - ainakin se, mitä itse pystyin itsestäni etsimään ja jos noin voi edes sanoa. Googletuksen seuraamuksena ei tullut siis identiteettikriisiä, eikä halua muuttaa omia tietojaan missään. Toivottavasti myös teillä on samanlaiset tuntemukset!
Marika Puirava
