2. Oppimistehtävä nro. 2

Matkaviestinverkko on tärkeä osa suomalaisten elämää. Itse asiassa juuri suomalaiset ovat Pohjoismaiden suurimpia mobiilidatan käyttäjiä, kerrotaan Traficomin koostamassa data-analyysissä. (Traficom, 30.09.2020). Tilaston mukaan suomalaiset käyttivät vuonna 2019 yhteensä 36,3 gigatavun (GB) verran dataa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa pyöristettynä esimerkiksi musiikinkuuntelua Spotifyn kautta korkeimmalla laadulla noin 250 tunnin edestä (Android Authority, 31.8.2018). 

 1. Tukiasemat lähettävät ja vastaanottavat radiosignaaleja.       

Luonnollisestikin tähän datan määrään kuuluu muutakin, kuin yleisimmän matkaviestinverkon hyödyntäjän, eli puhelimen käyttöä. Niin sanotut liikkuvat laajakaistat tai mobiilikaistat hyödyntävät myös radioverkkoja toimiakseen. Olennaista tämän verkon hyödyntämiseksi on sim-kortti, joka voi olla joko e-sim tai perinteinen fyysinen sim-kortti. Sim-kortti tarvitsee toimiakseen dataliittymän ja tietysti päätelaitteen, joka osaa lukea ja lähettää radiosignaaleja. Käytännössä tukiasemat ja päätelaitteet keskustelevat keskenään langattomasti ja tukiasemat välittävät päätelaitteen kertoman datan eteenpäin ja takaisin  fyysistä verkkoa pitkin. 

Vanhimmat matkaviestinverkon käyttäjät varmasti muistavat sanan GSM (Global System for Mobile Communications), joka tarkoittaa uusimpien verkkoteknologioiden edeltäjää eli 2G-verkkoa. Tämän verkkoteknologian avulla ei voida siirtää kovin suuria datamääriä, mutta se on erittäin kattava. Käytännössä eksyminen metsään voi tarkoittaa heikkoja yhteyksiä, jolloin hätäpuhelun saattaa saada kuitenkin soitettua 2G-verkon ansiosta. 2G-verkkoteknologia on kuitenkin teoriassa hautautunut jo uudempien alle.

3G-verkko (UMTS) mahdollisti käyttäjän kunnollisen yhdistämisen internetiin. Tämä verkkoteknologia on myös yleisin, johon päätelaite vaihtaa mikäli signaali tukiasemalle heikkenee paljon. Päätelaitteet on rakennettu siten, että ne käyttävät parasta saamaansa verkkoa. Verkkoteknologian valintaan vaikuttaa tietysti myös se, että mitä kaikkia päätelaite pystyy tukemaan. Tällä hetkellä esimerkiksi OnePlus 8T puhelin tukee 2G, 3G, 4G sekä 5G -verkkoja. 

4G-verkko (LTE) on nykyisille käyttäjille varmasti se tutuin, nopeaksi ja hyväksi todettu vaihtoehto. 4G-verkkoon siirtyminen on ollut älypuhelinten ja kotimokkuloiden kulta-aikaa. 4G-verkkojen vastaanotto ja lähetysnopeudet  ovat huomattavasti korkeammat kuin 3G-verkossa, vaikka nimellinen tiedonsiirtonopeus olisikin sama. 4G-verkkoteknologia hyödyntää mikroaaltoja, eli korkean taajuuden radioaaltoja. 4G-verkon normaali vaihteluväli on 5-80 Mbit/s (DNA, 24.6.2021) Mikäli haluat tutustua enemmän radioaaltoihin, voit lukea niistä lisää esimerkiksi Wikipedian artikkelista. 

2. Mobiiliverkkoteknologiat kehittyvät jatkuvasti.

Viime aikoina paljon mediassa keskusteltu 5G-verkkoteknologia on tällä hetkellä mobiiliverkkoteknologioiden muuttohaukka (huippunopeus 389 km/h). Tähän verraten 4G on kuin vompatti. Vompatit voivat kuulostaa hitailta, mutta niidenkin huippunopeus on uhkatilanteessa jopa 40 km/h.  5G käyttää siis noin kymmenkertaista nopeutta 4G-tekniikkaan verrattaessa. 5G-verkko ei vielä peitä Suomesta kuin osan, mutta sitä laajennetaan operaattorien toimesta jatkuvasti. Myös päätelaitteet tukevat enenemässä määrin myös tätä verkkotekniikoiden uusinta tulokasta. 5G mahdollistaa myös verkon viipaloinnin, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että loppukäyttäjän on mahdollista hankkia itselleen kiinteää verkkoa vastaava mobiiliverkkoyhteys. 

Matkaviestinverkkojen toiminta on niin laaja-alaista, että siitä riittäisi kirjoitettavaa useamman raapustuksen verran. Mikäli sinua itseäsi teknologia kiinnostelee enemmän, löytyy internetistä lisätietoa lukemattomat määrät. Kuka tietää, ehkä luet tätä tekstiä juuri matkaviestinverkkoa hyödyntämällä tälläkin hetkellä. 

Marika Puirava

Kuvat 1. ja 2. Pixabay Licence. Vapaa kaupallinen käyttö, nimeämistä ei edellytetä.